Esittäydytään

Moikka.
Tämä blogi tulee kertomaan suomenhevos ruuna Nappulasta/Napista sekä meidän yhteisestä taipaleesta. Nappula on tullut minun omistukseen vasta noin kaksi ja puoli kuukautta sitten. Meillä on siis yhteistyö ihan alkutekijöissä ja blogissa nähdään toivottavasti paljon meidän kehitys tarinaa etenkin minun.

Komistus<3

Minä olen tosiaan 25 - vuotias nainen ja olen ratsastanut sekä harrastanut hevosia jo pitkään yli 15 vuotta. Alkuun tosin epäsäännöllisen säännöllisesti. Aloitin ratsastuskouluista harrastukseni ja kävin tunneilla ehkä kerran kuukaudessa ja väliin tiheämmin. Ratsastuskoulu aikaa kesti reilun viisi vuotta, kunnes löysin tämän yksityistallin, missä Nappulakin asustaa. Tällä yksityistallilla olen jo noin 10 vuotta kulkenut. Ensimmäiset vuodet minulla oli vuokrahevosia, mitä kävin hoitamassa pari kertaa viikossa. Oli lämminveristä, puoliveristä, risteytysponia, suomenhevosia.. Ja niin eräs pieni pyöreä suomenhevos ruuna Hessu vei sydämeni mennessään.

Vuokrasin Hessua kolmisen vuotta, kunnes omistaja soitteli minulle ja kyseli, olisinko halukas ostamaan Hessua. Enempiä miettimättä olin heti halukas Hessun ostamaan, olinhan jo etsinyt jonkin aikaa omaa hevosta. Niin Hessusta tuli minun ensimmäinen ikioma hevoseni ja meidän taivalta kesti viisi vuotta, kunnes viime syksynä jouduin lopettamaan rakkaan ystäväni vaikeiden jalkavaivojen vuoksi. Tämä oli todella kova pala, menettää ensimmäinen oma eläin, jonka kanssa niin ihanat muistot ja kokemukset. Lohdutusta toi paljon se näky, kun Hessu lähti viimeiselle matkalle onnellisena ja selvästi helpottuneena. Olihan raukka varmasti ollut kipeäkin, vaikkei sitä näyttänyt laiduntaessaan viimeisen kesän.

Rakas<3

Ilman hevosta jäätyäni oli todella tyhjä olo. Mitä minä nyt teen vapaa ajallani ja enhän minä osaa kohta ratsastaakkaan, kun edellis kerrasta oli kulunut aikaa jo puolisen vuotta. Siinä vaivihkaa aloin katsella myynti ilmoituksia netistä, josko sieltä tulisi vastaan sopivaa hevosta. Toki myös tallikaverini katselivat myynti ilmoituksia sillä silmällä. Aikaa kului muutama kuukausi, kunnes minusta tuli Nappulan omistaja. Nappula löytyi tuttavien kautta ja ihastuin herraan heti nähdessäni sen. Hulmuavan suuren harjansa kanssa iso herra tervehti iloisesti tulijaa ja oli erittäin utelias. Ratsastaessakin tuntui oikein sopivalta minulle. Koeratsastuksen jälkeen toki mietin pitkään, olisiko tämä varmasti hyvä minulle. Kävin kokeilemassa vielä erästä ponia, kunnes sen jälkeen varmistui itselle, että kyllä se Nappi vei sydämen mennessään. Nappula muutti tänne yksityistallille marraskuun lopulla 2014,

Olen tykännyt oikein kovasti Napista, hoitaessa ihanan kiltti ja ratsastaessa virkeä. Toki ratsastaessa tämä isäntä ei ole automaatti, mikä on oikein hyvä asia. Opimpahan minäkin toivottavasti ratsastamaan paremmin, kun minulle on nyt tullut kova halu kehittyä ja joskus jopa ehkä kilpailla. Olen siis Hessun kanssa lähinnä maastoillut ne kahdeksan vuotta, väliin pyöritty kentällä. Sen kanssa tykkäsin vain harrastella omaksi iloksi eikä minulla ollut mitään tavoitteita. Hessulla oli jalkavikaa ollut aina eikä se olisi kestänyt rankkoja treenejä.

En siis todellakaan ole kuin perus harrasteratsastaja, vaikka tuosta 15 vuodesta voisi muuta päätellä..:) Nyt siis vain kehittymään ja ottamaan ratsastustunteja sekä valmennuksia. Hevoseni on niin hyvä opettamaan minua, se kyllä näyttää kun teen oikein ja väärin. Innolla odotan, mitä kaikkea Napin kanssa tullaan tekemään ja kokemaan.
<3: Jasmina