Heip!
Päästiin jälleen pari viikkoa sitten käymään maneesilla, kun saatiin auto viimein järjestyyyn. Meillä, kun ei ole kenelläkään vetoautoa kahdelle hevoselle, niin aina vähän haastetta saada tuo auto jostain. Kuvia ja videoita ei nyt ole ainuttakaan tältä reissulta. Harmittaa, pitäisi saada kuvaaja mukaan, mutta minulla ei innokkaita kuvaajia ole lähipiirissä..:) Viime kerralla tallinomistaja N otti kuvia ja videoita muutaman meistä. Tällä kertaa en viittinyt pyytää kuvaamaan, jotta hän pystyy paremmin seuraamaan oman hevosen ratsastusta. Aatu pojalla treenattiin koulukisoja varten, mitkä tulossa viikon päästä.
No aloitetaampa reissu alusta, kun oli jälleen lastaamisessa ongelmia. Päätettiin ottaa tällä kertaa Aatu poika ensin, koska viimeksi se meni suht hyvin koppiin. Tällä kertaa se ei sitten mennytkään niin hyvin ja aika kauan väännettiin sen kanssa. Otin Napin lähemmäs jo valmiiksi, jotta Aatu hoksaa myös kaverin tulevan perässä koppiin. Tämäkään ei auttanut ja harmikseni myös Nappi alkoi levottomaksi ja huomasin, että se hermostui Aatu pojan lastaamisongelmista. Mietinkin jo siinä, miten ikinä saan jyräNapin koppiin, kun se on nyt toisen hevosen ongelmiakin katsonut. Viimein liinataktiikalla Aatu saatiin koppiin, onneksi meillä sattui olemaan kaksi tallikaveria paikalla, jotka sitten auttoivat meitä. Ajattelin Napin kävelen koppiin perässä ongelmitta, kun viimeksikin käveli ja oli halukkaan oloisena menossa. No ei se kävellyt, vaan taas rampilta jyräsikin sivuun. Liinataktiikka otettiin Napinkin kanssa käyttöön ja näin saatiin helposti herra koppiin. Palkintoja ja kehuja sai kopissa molemmat, kun viimeinkin suostuivat lähtemään matkaan. Kylläpä meitä puhallutti, kun päästiin viimein matkaan. Molemmat hevoset osaavat kyllä matkustaa nätisti ja on menneet koppiinkin ilman ongelmia. Tahallista pelleilyä nyt vaan harrastavat. Kyllä meinasi jo hieman stressata tulomatka valmiiksi, miten me ikinä saadaan hevoset koppiin vielä toistamiseen. Maneesilta lähtiessä päätettiin, että lastaamisen täytyy olla rauhallinen tilanne ja otetaan yksi hevonen kerrallaan. Nappi pääsi ensimmäiseksi kokeiluun, Aatu poika jäi maneesiin käveleen siksi aikaa. Suitsien kanssa N talutti Nappia koppiin ja minä liikuin edelle kaura/leipäkipon kanssa. Aivan rauhassa aloitettiin, Nappi sai aina palkinnon kun otti askeleenkaan rampilla ja kovasti kehuja. Viitisen kertaa Nappi teki sen, että kun oli päässyt jo rampin yläkohtaan niin peruuttikin pois. Viimein herra käveli koppiin, kun aikansa oli houkuteltu herkuilla ja kehuttu. Myös asiaa auttoi, kun aukastiin keskipuomi leveälle. Alusta alkaen lastaaminen kuitenkin sujui huomattavasti paremmin, kun tilanne oli rauhallinen eikä ollut toista hevosta lisäksi hästäämässä. Niin ja koppi ajettiin maneesilla seinän viereen, jottei hevonen pääse kääntymään toiselle sivulle ollenkaan. Tämäkin auttoi huomattavasti, koska Nappi on juuri siihen sivuun ryykäillyt.
Ratsastaessa keskityin taas lähinnä istuntaani ja pyrin siihen, että Nappi kulkisi rentona. Ajoittain saatiin hyviäkin pätkiä ja voi että sen tuntee niin selvästi, kun oma istunta täsmää ja hevonen kulkee rentona. Mutta, miksi se kuitenkin on niin vaikea saada pysymään kaikki hallinnassa. Välillä minulla jostain syystä hieman puski epätoivoa omaa ratsastusta kohtaan ja tuntui, että taidot jo kerennyt taas ruostumaan, kun ei pääse kentällä ratsastamaan.
Käynnissä ratsastin kahdeksikkoa ja kulmissa pyrin väistämään Napin takapään kulman ympäri. Tämä onnistui välillä aika hyvin ja välillä ei niin hyvin.:) Hiljaa hyvä tulee kai? :D Ravissa lähinnä taivuttelin paljon ympyröillä ja laukat otin ympyrällä.
Maneesilla oli irtohypytys päivä ja kuja valmiina toisessa päässä. Päätin lopuksi Napin hypyttää ihan muutamalla hypyllä vähän mielen virkeydeksi. Kylläpä herra innostuikin heti, kun pääsi hyppimään.:) Ihana. Ensimmäisen hypyn jälkeen Nappula vaan karkasi kujalta ja hyppäs portin yli (n.80cm)..:D Noh otin herran kiinni ja uudestaan kujalle. Tällä kertaa laitettiin yläpuomitkin kiinni portin kohdalla, Aika hyvin pomppas Nappula portin yli, kun paikaltaan lähes tulkoon ponkaisi. :D Kyllä siitä vielä estehevonen tulee, hih!
Hyvä fiilis jäi lopulta reissusta, vaikka mennessä lastaaminen oli vaikeaa ja ratsastuskaan ei niin täydellisesti sujunut. Pitäs saada usein myös onnistumisen kokemuksia niin tämä harrastaminen olisi paljon mukavampaa. Meillä on Napin kanssa ehkä ollut vähän nihkeää jonkin aikaa niin alkaa väkisillä oma motivaatio kärsiä. Ja kun ei tiedä oikein, mistä kaikki ongelmat johtuu. Mutta voisin niistä kirjoitella ihan oman postauksen joku päivä.
<3: Jasmina
keskiviikko 25. maaliskuuta 2015
maanantai 9. maaliskuuta 2015
Maneesireissu ja kentällä
Moikka!
Menin reilu pari viikkoa sitten kentällä tallin omistajan pitämällä tunnilla. Mentiin puomiharjotuksia voltilla ja ravikäynti siirtymisiä. Lisäksi otettiin laukannostoja puomilta. Aika hyvin meni tunti. N (tallin omistaja) laittoi minulle raipan käsiin, jotta käteni pysyvät oikealla kohdalla. Se olikin todella hyvä keino, kädet pysyi aloillaan kokoajan ja suht hyvin pystyi ratsastamaan, vaikka raippa oli kokoajan käsien välissä. Sain Napin menemäänkin aika hienosti ajoittain, kun keskityin kokoajan istuntaani. Nappula oli myös aika reipas tunnilla, että jatkuvasti sai jarrutella menoa ja tiivistää istuntaa enemmän ja enemmän.
Viime viikonloppuna lauantaina pakattiin tavarat ja hevoset autoon ja lähdettiin käymään maneesilla. Meillä oma kenttä mennyt todella surkeaan kuntoon. Siinä ei ole päässyt ratsastamaan kohta kahteen viikkoon ollenkaan. Voi että oli nyt mukavaa päästä kunnolla ratsastamaan ja keskittymään taas paremmin istuntaani. Tuntui jo ehkä vähän hankalammalta ratsastaa, vaikka viikko vain ollut välissä. Saatiin kyllä ihan hyviä pätkiä välillä ja sain Napin väistämään ensimmäistä kertaa ihan muutamia kertoja ilman, että oli kukaan neuvomassa. Siitä kyllä tuli oikein hyvä mieli ja istunnassa selkeästi alkaa tapahtumaan muutosta.
Hypättiin myös molempiin suuntiin ihan muutamaan kertaan tosi pientä pystyä. Ihan mielen virkistykseksi testailtiin hyppyjä. Ja huomattavasti Nappula piristyi hyppyjen aikana. Sillä tahtoi olla hieman tylsää ilmeisesti tuo sileä työskentely.
Lastaamisessa oli pientä ongelmaa. Nappi ei suostunut alkuunkaan meneen ensimmäisenä koppiin, kun yritettiin. Pikku Aatu pojan piti näyttää mallia ja mennä ensimmäisenä, niin perässä kyllä meni Nappikin kiltisti. Nappi on kyllä edellisessä paikassa ollut helppo lastata, joten testailee nyt minua alkuunsa. Tämähän oli ensimmäinen kerta, kun koppia käytettiin muuton jälkeen. Lastaustakin täytyisi siis treenailla, aina kun vaan aikaa löytyy.
Linkki videoon:
https://www.youtube.com/watch?v=7g9_SueCA0Y&feature=youtu.be
Menin reilu pari viikkoa sitten kentällä tallin omistajan pitämällä tunnilla. Mentiin puomiharjotuksia voltilla ja ravikäynti siirtymisiä. Lisäksi otettiin laukannostoja puomilta. Aika hyvin meni tunti. N (tallin omistaja) laittoi minulle raipan käsiin, jotta käteni pysyvät oikealla kohdalla. Se olikin todella hyvä keino, kädet pysyi aloillaan kokoajan ja suht hyvin pystyi ratsastamaan, vaikka raippa oli kokoajan käsien välissä. Sain Napin menemäänkin aika hienosti ajoittain, kun keskityin kokoajan istuntaani. Nappula oli myös aika reipas tunnilla, että jatkuvasti sai jarrutella menoa ja tiivistää istuntaa enemmän ja enemmän.
Nappula poseeraa, minä keikun selässä :D
Viime viikonloppuna lauantaina pakattiin tavarat ja hevoset autoon ja lähdettiin käymään maneesilla. Meillä oma kenttä mennyt todella surkeaan kuntoon. Siinä ei ole päässyt ratsastamaan kohta kahteen viikkoon ollenkaan. Voi että oli nyt mukavaa päästä kunnolla ratsastamaan ja keskittymään taas paremmin istuntaani. Tuntui jo ehkä vähän hankalammalta ratsastaa, vaikka viikko vain ollut välissä. Saatiin kyllä ihan hyviä pätkiä välillä ja sain Napin väistämään ensimmäistä kertaa ihan muutamia kertoja ilman, että oli kukaan neuvomassa. Siitä kyllä tuli oikein hyvä mieli ja istunnassa selkeästi alkaa tapahtumaan muutosta.
Hypättiin myös molempiin suuntiin ihan muutamaan kertaan tosi pientä pystyä. Ihan mielen virkistykseksi testailtiin hyppyjä. Ja huomattavasti Nappula piristyi hyppyjen aikana. Sillä tahtoi olla hieman tylsää ilmeisesti tuo sileä työskentely.
Lastaamisessa oli pientä ongelmaa. Nappi ei suostunut alkuunkaan meneen ensimmäisenä koppiin, kun yritettiin. Pikku Aatu pojan piti näyttää mallia ja mennä ensimmäisenä, niin perässä kyllä meni Nappikin kiltisti. Nappi on kyllä edellisessä paikassa ollut helppo lastata, joten testailee nyt minua alkuunsa. Tämähän oli ensimmäinen kerta, kun koppia käytettiin muuton jälkeen. Lastaustakin täytyisi siis treenailla, aina kun vaan aikaa löytyy.
Linkki videoon:
https://www.youtube.com/watch?v=7g9_SueCA0Y&feature=youtu.be
Tunnisteet:
Istunta,
Maneesilla,
Nappi,
Nappula,
Ratsastus,
Suomenhevonen
Pellolla
Moikka!
Vähän viiveellä tulee näitä postauksia, kun ollut niin mahdoton kiire ennen lomalle jääntiä. Viime viikolla ratsastin pellolla yhtenä päivänä. Lähinnä kahlailtiin ja otettiin myös muutamat ravipätkät sekä laukkapätkät. Nappula hieman innostuikin pellolla. Alku ja loppukäynnit käytiin maastossa käveleen.
Seuraavana päivänä juoksutin liinan kanssa Nappulan myös pellolla. Tallin omistaja oli edellisenä päivänä juoksuttanut Aatu pojan pellolla ja siellä oli nyt hyvä ura valmiina. Oikea kierros meni hyvin ja Nappulaa sai hieman toppuutella, kun tahtoi niin innostua. Vasen kierros meni alkuun myös hyvin, kunnes Nappula alkoikin tylsistyyn ja pysähteli aina kotiin vievän portin lähellä. No sain kuitenkin sen aina jatkamaan, kun hieman komensin. Päätin kuitenkin, että kerran pitää saada juoksemaan kierros kunnolla ilman pysähdystä, ennen kuin voidaan lopettaa. Se oli helpommin sanottu, kuin tehty..:) Nappula sen kuin lisäsi juonitteluaan ja pysähteli enemmän vaan. Voittekin vain miettiä, kuinka otti kunnon päälle ajaa Nappulaa eteenpäin siellä paksussa hangessa. Kompastelin ja kaatuilinkin useampaan kertaan ja lopulta kompastuin Nappulaa kohti ja siitäkös herra suivaantui. Lähti vetämään kuin ohjus kotia päin ja enhän minä sitä saanut pideltyä. Irti pääsi ja sinne se paineli täyttä laukkaa tallille päin. Ilmekin oli niin vahingon iloinen. Tie peilijäällä ja kyllä siinä kerkesi pahinta pelätä. Tallin pihaan päästyäni näin Nappulan katselevan tyyneenä minun tuloa tallin oven edessä. Kyllä se varmaan nauroi minulle, että siitäs sait. Käytiin loppukäynnit sitten liinan kanssa kentällä, että pystyin helpommin sitä ohjaileen. Kunto kun ei enään riittänyt lähteä takaisin pellolle ja en uskokaan, että juoksuttamisesta olisi tullut enään mitään.
Kentällä kulki Nappula ihan hyvin, muutamaan otteeseen pysähtyi sielläkin, mutta pienillä kehoituksilla jatkoi eteenpäin. Noh tässäpä on meille sitten treenailtavaa saada Nappula juoksemaan liinassa kunnolla. :) Yhden kerran aikaisemmin olen juoksuttanut liinassa silloin ihan alussa. Silloinkin pysähteli muutamaan otteeseen, mutta sain sen helposti jatkamaan matkaa pienillä käskyillä. Silloin se oli helpompaa, kun maakin oli vielä sula. Nyt on kyllä niin surkeat ratsastuskelit meillä päin. Maastotkin mennyt jäätikölle, sieltä täältä löytyy pätkiä missä pystyy vähän juokseenkin. Harmittaa niin paljon. Vaikuttaa väkisillä motivaatioon, kun ei vaan pääse kunnolla ratsastaan mihinkään. Noh toivotaan, että tämä tästä kohta alkaa helpottamaan ja maat sulaa.
<3: Jasmina
Vähän viiveellä tulee näitä postauksia, kun ollut niin mahdoton kiire ennen lomalle jääntiä. Viime viikolla ratsastin pellolla yhtenä päivänä. Lähinnä kahlailtiin ja otettiin myös muutamat ravipätkät sekä laukkapätkät. Nappula hieman innostuikin pellolla. Alku ja loppukäynnit käytiin maastossa käveleen.
Seuraavana päivänä juoksutin liinan kanssa Nappulan myös pellolla. Tallin omistaja oli edellisenä päivänä juoksuttanut Aatu pojan pellolla ja siellä oli nyt hyvä ura valmiina. Oikea kierros meni hyvin ja Nappulaa sai hieman toppuutella, kun tahtoi niin innostua. Vasen kierros meni alkuun myös hyvin, kunnes Nappula alkoikin tylsistyyn ja pysähteli aina kotiin vievän portin lähellä. No sain kuitenkin sen aina jatkamaan, kun hieman komensin. Päätin kuitenkin, että kerran pitää saada juoksemaan kierros kunnolla ilman pysähdystä, ennen kuin voidaan lopettaa. Se oli helpommin sanottu, kuin tehty..:) Nappula sen kuin lisäsi juonitteluaan ja pysähteli enemmän vaan. Voittekin vain miettiä, kuinka otti kunnon päälle ajaa Nappulaa eteenpäin siellä paksussa hangessa. Kompastelin ja kaatuilinkin useampaan kertaan ja lopulta kompastuin Nappulaa kohti ja siitäkös herra suivaantui. Lähti vetämään kuin ohjus kotia päin ja enhän minä sitä saanut pideltyä. Irti pääsi ja sinne se paineli täyttä laukkaa tallille päin. Ilmekin oli niin vahingon iloinen. Tie peilijäällä ja kyllä siinä kerkesi pahinta pelätä. Tallin pihaan päästyäni näin Nappulan katselevan tyyneenä minun tuloa tallin oven edessä. Kyllä se varmaan nauroi minulle, että siitäs sait. Käytiin loppukäynnit sitten liinan kanssa kentällä, että pystyin helpommin sitä ohjaileen. Kunto kun ei enään riittänyt lähteä takaisin pellolle ja en uskokaan, että juoksuttamisesta olisi tullut enään mitään.
<3: Jasmina
Tunnisteet:
Hankitreeni,
Nappi,
Nappula,
Pellolla,
Ratsastus
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)