Vähän viiveellä tulee näitä postauksia, kun ollut niin mahdoton kiire ennen lomalle jääntiä. Viime viikolla ratsastin pellolla yhtenä päivänä. Lähinnä kahlailtiin ja otettiin myös muutamat ravipätkät sekä laukkapätkät. Nappula hieman innostuikin pellolla. Alku ja loppukäynnit käytiin maastossa käveleen.
Seuraavana päivänä juoksutin liinan kanssa Nappulan myös pellolla. Tallin omistaja oli edellisenä päivänä juoksuttanut Aatu pojan pellolla ja siellä oli nyt hyvä ura valmiina. Oikea kierros meni hyvin ja Nappulaa sai hieman toppuutella, kun tahtoi niin innostua. Vasen kierros meni alkuun myös hyvin, kunnes Nappula alkoikin tylsistyyn ja pysähteli aina kotiin vievän portin lähellä. No sain kuitenkin sen aina jatkamaan, kun hieman komensin. Päätin kuitenkin, että kerran pitää saada juoksemaan kierros kunnolla ilman pysähdystä, ennen kuin voidaan lopettaa. Se oli helpommin sanottu, kuin tehty..:) Nappula sen kuin lisäsi juonitteluaan ja pysähteli enemmän vaan. Voittekin vain miettiä, kuinka otti kunnon päälle ajaa Nappulaa eteenpäin siellä paksussa hangessa. Kompastelin ja kaatuilinkin useampaan kertaan ja lopulta kompastuin Nappulaa kohti ja siitäkös herra suivaantui. Lähti vetämään kuin ohjus kotia päin ja enhän minä sitä saanut pideltyä. Irti pääsi ja sinne se paineli täyttä laukkaa tallille päin. Ilmekin oli niin vahingon iloinen. Tie peilijäällä ja kyllä siinä kerkesi pahinta pelätä. Tallin pihaan päästyäni näin Nappulan katselevan tyyneenä minun tuloa tallin oven edessä. Kyllä se varmaan nauroi minulle, että siitäs sait. Käytiin loppukäynnit sitten liinan kanssa kentällä, että pystyin helpommin sitä ohjaileen. Kunto kun ei enään riittänyt lähteä takaisin pellolle ja en uskokaan, että juoksuttamisesta olisi tullut enään mitään.
<3: Jasmina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti